Kuvaus
Tervetuloa nauttimaan unohtumattomasta kalastuselämyksestä Kyrkösjärven rauhallisissa maisemissa! Seinäjoen vehreän luonnon keskellä sijaitseva Kyrkösjärvi on osa luonnon ikiaikaista kiertokulkua – paikka, jossa vesi viivähtää hetken antaen meille mahdollisuuden rentoutua ja nauttia kalastuksen riemusta.
Kyrkösjärven puhtaat vedet ja rikas kalakanta tarjoavat kokemuksen, joka on paitsi virkistävä myös vastuullinen ekoteko. Kyrkösjärvestä pyydetty kala on lähiruokaa parhaimmillaan! Vanhan viisauden mukaan järven pohjasta löytyvä simpukka kertoo puhtaasta vedestä – juuri tällaista elinvoimaista luontoa Kyrkösjärvi tarjoaa.
Palvelut
Luontotalo Käpälikön parkkipaikan tuntumassa, Kyrkösjärven uimarannan läheisyydessä, sijaitsee esteetön kalastuslaituri, joka mahdollistaa kalastamisen myös liikuntarajoitteisille. Tämä tekee kalastuksesta aidosti yhteisöllisen ja useimpien saavutettavissa olevan luontoharrastuksen.
Alueella sijaitsevat esteetön kalastuslaituri ja ponttonilaituri on suunniteltu huolellisesti huomioimaan erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet. Ne tarjoavat kaikille kävijöille turvallisen, miellyttävän ja helposti saavutettavan ympäristön.
Pysäköinti on maksutta neljän (4) tunnin ajan pysäköintikiekkoa käyttäen. Alueella on kolme (3) esteetöntä pysäköintipaikkaa. Alueella on valaistus ja digitaalinen infopiste.
Luontotalo Käpälikkö tarjoaa tietoa alueen luontoreiteistä ja reittikartoista sekä palvelee monipuolisesti eri käyttäjäryhmiä, kuten kalastajia, melojia ja luonnossa liikkujia. Se toimii erinomaisena tukikohtana alueelle suuntaaville. Esteettömät ratkaisut takaavat, että jokainen kävijä voi nauttia luonnosta ja elämyksistä vaivattomasti.
Palvelut:
Laiturit
Kyrkösjärven uimaranta:
Käpälikön kesälaituri
Esteetön kalastuslaituri
Esteetön ponttoonilaituri
Auringonottolaituri
Venepaikat:
Kausi 1.1.–31.12:
Pruukinranta – 69 paikka
Hamari – 30 paikka
Bulleri – 52 paikka
Kyrkösvuorentie – 30
Kesäkausi 1.5.–31.10:
Käpälikön laituri – 22
Kalastusluvat &
Venepaikkojen vuokraus
Lakeuden Elämysliikunta ry
050 327 7081
Osoite Kyrkösjärven laitureille
Kalastus Seinäjoen Kyrkösjärvellä
Kalastus Seinäjoen koskialueilla
Seinäjokeen on perustettu uusi kolme koskialuetta käsittävä koskikalastusalue. Lupa-alueeseen kuuluvat Mallaskoski, Kruutikoski ja Vuorikoski. Näille koskialueille tullaan tekemään säännöllisiä kirjolohi-istutuksia toukokuusta 2025 alkaen.
Huomioi, että kalastus Seinäjoen koskikalastusalueella vaatii oman luvan, eikä Kyrkösjärven kalastuslupa oikeuta kalastamaan jokialueella. Koskikalastuslupa on lunastettavissa ainoastaan netistä Kalapassi.fi -sivustolta. Lupa-aluekartta ja muut kohteeseen liittyvät kalastusrajoitukset löytyvät samalta sivustolta.
Kalastusrajoitukset Kyrkösjärvellä
● viehekalastuslupa oikeuttaa vapakalastukseen enintään viidellä (5) vavalla
● seisovat pyydykset (verkot, katiskat) tulee merkitä kalastuslain mukaisesti ja niissä on oltava kalastajan nimi ja yhteystieto sekä kalastusoikeuden osoittavat pyydysmerkit
● kirjolohen osalta tulee noudattaa saaliskiintiötä, joka on enintään kaksi kirjolohta/vrk
Kyrkösjärvessä esiintyviä kalalajeja
Tutustu Kyrkösjärven kaloihin lisää Kyrkösjärven kalat -välilehdellä. Kyrkösjärvi on monipuolinen kalastuskohde, jossa esiintyy useita kalalajeja. Kyrkösjärven tärkeimmät lajit ja niiden keskeiset tiedot vapaa-ajan kalastajille:
Ahven (Perca fluviatilis)
Ahven on Kyrkösjärven yleisin ja suosituin saaliskala, joka viihtyy vesikasvillisuuden seassa.
Tämä Suomen kansalliskala on aktiivinen erityisesti aamuisin ja iltaisin.
Aktiivisuus: päivisin, erit. aamu- ja iltahämärässä. Keväällä ja syksyllä ahven nousee pintaan, kun taas kesällä se hakeutuu syvempiin vesiin. Ahven syö pieniä kaloja, vesikirppuja ja hyönteisten toukkia.
Perinteiset pyydykset: verkot, onget
Suositellut vieheet: kirkkaat vieheet, kuten vaaleat jigikalat ja lusikat, toimivat hyvin sen pyytämiseen.
Pienet ahvenet voi paistaa kokonaisina pannulla, ja fileet maustaa sitruunalla ja yrteillä
uunissa. Ulkona ahvenen voi kypsentää kätevästi loimutuslaudalla tai grilliritilällä avotulen äärellä.
Hauki (Esox lucius)
Hauki on Kyrkösjärven suurimpia petokaloja ja suosittu kohde urheilukalastajille. Se viihtyy
erityisesti rantavesien kasvillisuuden läheisyydessä ja saalistaa laajasti – muista kaloista sammakoihin ja pieniin nisäkkäisiin.
Aktiivisuus: Hauki on aktiivinen keväällä ja syksyllä, erityisesti matalilla alueilla, mutta kesällä se siirtyy syvemmille vesille.
Perinteiset pyydykset: Nuotta, pyydykset.
Suositellut vieheet: Hauki reagoi suurikokoisiin vieheisiin, kuten isompiin jigeihin ja uistimiin.
Hauki sopii erinomaisesti kalakeittoihin ja -patoihin sekä pihvien valmistukseen. Ulkona sen voi grillata tai valmistaa nuotiolla avotulella.
Kuha (Sander lucioperca)
Kuha on arvostettu ruokakala, joka suosii syvempiä ja sameampia vesiä. Se saalistaa
pääasiassa pieniä kaloja, kuten särkeä, salakkaa ja ahventa, ja on erityisen aktiivinen hämärän
aikaan. Kuha viihtyy syvemmillä vesillä, mutta voi nousta pintaan yöllä.
Perinteiset pyydykse: uistimet, verkot
Suositellut vieheet: Kuha reagoi hyvin vaaleisiin jigeihin ja uistimiin, ja yöllinen kalastus voi olla erityisen tuottoisaa.
Kuha on herkullinen ruokakala, jonka fileet voi paistaa, grillata tai kypsentää uunissa. Ulkona
sen voi valmistaa esimerkiksi nuotiolla paistamalla fileet ritilällä tai kalaruuvilla, jolloin
maku korostuu.
Lahna (Abramis brama)
Lahna on särkikaloihin kuuluva pohjaeläimiä syövä kala, joka viihtyy erityisesti järven
syvemmillä alueilla. Se syö pääasiassa pohjan eläimiä, kuten selkärangattomia, ja kasveja.
Lahna on suosittu saaliskala onkijoiden keskuudessa ja reagoi erityisesti maissiin ja matoihin.
Lahna on aktiivinen erityisesti kesällä ja syksyllä, ja matalilla alueilla kalastus voi olla
erityisen tuottoisaa.
Lahnan liha on pehmeää ja sopii erinomaisesti pihvien valmistukseen sekä savustettavaksi.
Ulkona lahnan voi valmistaa savustamalla tai paistamalla nuotiolla.
Made (Lota lota)
Made on ainoa makean veden turskakala, joka on erityisen aktiivinen talvella. Se suosii
viileitä ja syviä vesiä sekä kivikkoisia pohjia, ja syö pääasiassa pohjan eläimiä, kuten
äyriäisiä, matoja ja pieniä kaloja.
Made reagoi hyvin matoihin ja pieniin jigeihin, ja talvella pilkkiminen voi olla erityisen tehokasta. Made on aktiivinen erityisesti yöllä.
Made on erinomainen keittokala, mutta sen fileet sopivat myös paistettavaksi. Ulkona madea voi valmistaa vaikkapa nuotiolla keittämällä tai paistamalla.
Kirjolohi (Oncorhynchus mykiss)
Kirjolohi on istutettu laji Kyrkösjärvellä ja suosittu kohde vapakalastajien keskuudessa. Se
viihtyy viileissä ja hapekkaissa vesissä, ja saalistaa pääasiassa pieniä kaloja, kuten särkeä ja salakkaa, sekä hyönteisten toukkia ja vesikirppuja.
Kirjolohi reagoi erityisesti perhoihin ja
pintauistimiin, ja keväällä ja syksyllä pintakalastus voi olla erityisen tehokasta.
Kirjolohi sopii erinomaisesti grillattavaksi tai uunissa kypsennettäväksi. Foliossa
kypsennettynä kala pysyy mehevänä. Käpälikön pihalla on myös mahdollisuus loimuttaa
kalaa perinteisellä tavalla nuotiolla, mikä tuo ruokailuhetkeen erityistä tunnelmaa.
Särki (Rutilus rutilus)
Särki on yleinen särkikala, joka viihtyy erityisesti rantavesissä ja vesikasvillisuuden seassa.
Se syö pääasiassa pohjan eläimiä, kuten selkärangattomia, sekä kasveja, ja on tärkeä
ravintokohde petokaloille.
Särki on suosittu saalis onkijoille ja reagoi hyvin maissiin ja matoihin.
Särki on aktiivinen erityisesti kesällä ja syksyllä, ja matalilla alueilla kalastus voi olla erityisen tuottoisaa.
Särjen liha on pehmeää ja sopii erinomaisesti pihvien valmistukseen sekä savustettavaksi.
Ulkona särjen voi myös savustaa perinteisellä nuotiolla, jolloin maku on todella herkullinen.
Kiiski (Gymnocephalus cernua)
Kiiski on pieni pohjakala, joka viihtyy syvemmillä alueilla ja kivikkoisilla pohjilla. Se syö
pääasiassa pohjan eläimiä, kuten äyriäisiä, matoja ja pieniä kaloja, ja toimii ravintona
suuremmille petokaloille.
Kiiski on yleinen saaliskala ja reagoi hyvin matoihin ja pieniin jigeihin.
Kiiski on aktiivinen erityisesti keväällä ja syksyllä, ja matalilla alueilla kalastus voi
olla erityisen tuottoisaa.
Kiiski sopii erinomaisesti savustettavaksi tai paistettavaksi kokonaisena voissa tai öljyssä.
Ulkona sen voi myös savustaa nuotiolla, jolloin maku korostuu.
Salakka (Alburnus alburnus)
Salakka on pienikokoinen parvikala, joka viihtyy avoimilla vesialueilla. Se syö pääasiassa vesiplanktonia, kuten vesikirppuja ja hyönteisten toukkia, ja on tärkeä ravintokohde monille petokaloille.
Salakka on suosittu saalis onkijoille ja reagoi hyvin maissiin ja matoihin. Salakka on aktiivinen erityisesti kesällä ja syksyllä, ja matalilla alueilla kalastus voi olla erityisen tuottoisaa.
Suositellut vieheet: maissi, madot
Salakan liha on pehmeää ja sopii erinomaisesti pihvien valmistukseen sekä savustettavaksi, jolloin sen maku syvenee. Ulkona salakkaa voi myös savustaa nuotiolla.
Kalojen valmistusvinkit ja lisukkeet
Näiden kalojen valmistuksessa on tärkeää käyttää tuoreita raaka-aineita ja maustaa ne oman maun mukaan. Perinteiset suomalaiset lisukkeet, kuten perunat, kasvikset ja salaatit, sopivat erinomaisesti näiden kalojen kanssa. Kalojen valmistuksessa voi kokeilla myös savustusta, paistamista tai grillausta, jolloin kalat saavat ihanan maun ja aromin.
Kyrkösjärven kalat tarjoavat täydellisen yhdistelmän haastavaa kalastuselämystä ja herkullista ruokapöydän antia.
Tervetuloa tutkimaan järven salaisuuksia ja valmistamaan saaliisi tuoreista raaka-aineista herkullisia aterioita!
Teksti: Katrin Tiittanen
Kalastuslupa
Valmistaudu seuraavaan kalastusretkeesi Kyrkösjärvelle! Näin hankit kalastusluvat:
Hanki kalastusluvat helposti Luontotalo Käpälikön kioskista käteisellä tai osta ne verkosta osoitteesta Kalapassi.fi. Kalastusta valvotaan aktiivisesti, joten varmista huoleton kalastusretkesi hankkimalla tarvittavat luvat ennen vesille lähtöä.
Kalastusmuodot ja tarvittavat luvat Kyrkösjärvessä
● Onginta ja pilkkiminen – kaikille maksuttomia ja vapaita, eivät vaadi lupia
● Viehekalastus yhdellä vavalla – 18–69-vuotiailta vaaditaan kalastonhoitomaksu.
● Useammalla vavalla viehekalastus, pyydyskalastus ja ravustus – edellyttävät
Kyrkösjärven kalastusluvan kalastajan iästä riippumatta. Lisäksi 18-69 -vuotiailta edellytetään valtion kalastonhoitomaksu.
Pidä kalastustiedot mukanasi
Ilmainen Omakala-sovellus tuo kaikki kalastukseen liittyvät tiedot taskuusi! Sovellus auttaa pysymään ajan tasalla kalastussäädöksistä, -alueista ja parhaista kalastusvinkeistä – kaikki yhdessä paikassa.
Liity kalastajien yhteisöön tänään!
Älä odota – lähde kalastusretkelle Kyrkösjärvelle ja koe luonnon rauha, puhtaat vedet ja kalastuksen ilo. Hanki lupasi Kalapassi.fi tai Luontotalo Käpälikön kioskista. Yhdessä voimme nauttia luonnosta ja pitää vesistömme elinvoimaisena myös tuleville sukupolville.
Valtion kalastonhoitomaksu
Valtion kalastonhoitomaksun tulee olla maksettuna kaikilta 18‒69-vuotiailta kalastuksen (onginta ja pilkintä poislukien) ja ravustuksen harjoittajilta. Poikkeuksena ovat kalastajat, jotka ehtivät täyttää 65 vuotta 31.12.2023 mennessä.
Kalastonhoitomaksu antaa oikeuden viehekalastaa yhdellä vavalla lähes kaikissa vesistöissä. Poikkeuksena ovat koski- ja virta-alueet (mm. Seinäjoen koskialueet), patojen alapuoliset alueet sekä erityiskalastuskohteet, joihin ELY-keskus on asettanut yleiskalastusoikeuksia rajoittavan onginta-, pilkintä- ja viehekalastuskiellon. Maksuvaihtoehdot: koko vuosi, seitsemän päivää tai yksi päivä. Kalastonhoitomaksun voit lunastaa Metsähallituksen sivuilta Eräluvat.fi
Muista myös aina turvallisuus vesillä: pelastusliivit ovat pakollisia jokaiselle veneessä. Venepaikkoja voi tiedustella ja vuokrata Luontotalo Käpäliköstä.
Lisätietoa ja tärkeitä linkkejä
- Kalastonhoitomaksut ja lupaehtojen tarkemmat tiedot: eraluvat.fi
Teksti: Hannu Salo ja Katrin Tiittanen, 6/2026