Luonto hoitaa Seinäjoella – liiku, löydä, jaa elämykset

Kuvaus

Kyrkösjärven Vesielämysreitti tarjoaa upean melontakokemuksen kaiken tasoisille melojille, olitpa sitten ensikertalainen tai jo kokeneempi vesillä liikkuja. Reitin varrelle on sijoitettu 15 rantautumispaikkaa, jotka tarjoavat mukavia taukopaikkoja sekä mahdollisuuden tutustua alueen luontoon. Opastettu melontapolku on 20 kilometriä pitkä.

Voit valita useista reittivaihtoehdoista omien toiveidesi mukaan:

● Kyrkösselän lyhyt kierros (4 km) – helppo ja rauhallinen reitti, joka kiertää
pienemmän Kyrkösselän rantoja. Se on täydellinen ensikertalaisille.

● Itäinen reitti (6 km) – vie sinut Pruukinsaaren ja Periskoopin kautta upeisiin
maisemiin järven itäpuolella.

● Läntinen reitti (8 km) – kulkee Melontakeskukselta järven eteläkärjessä sijaitsevalle
Kyrkösjärven kodalle, jossa voit seurata länsirannan vaihtelevia maisemia.

● Vesielämysreitti laajenee myös Rengon kanavalle, jolloin edestakainen
melontamatka tuo kokonaispituuteen vielä kuusi kilometriä lisää.

Reiteillä meloessasi voit nauttia maisemista ja pysähtyä evästauolle tulipaikoille, joita löytyy muun muassa Pruukinrannasta, Järvilaavulta, Latulaavulta ja Kyrkösjärven kodalta sekä palatessasi melontakeskukseen Sirius kodasta.

Kyrönjoen KoskiHäjyjen toteuttama opastettu melontapolku on 20 kilometriä pitkä ja
kertoo opastauluin tekojärven luonnon, rakentamisen historian ja luonnon ihmeistä.
Erikoisuutena Kyrkösjärvellä ovat liikkuvat turvesaaret, jotka syntyivät, kun turpeet jätettiin poistamatta järveä rakennettaessa. Näistä viisi on nimetty, kuten Seilanti, Vaeltaja, Rutakko, Kulkuri, Uusi-Seilanti ja ne liikkuvat tuulten mukana järven pohjoisosiin.

Kyrkösjärven suurin turvesaari, Höyhensaari, on yksi maan suurimmista
naurulokkiyhdyskunnista, jossa pesii jopa 5000 naurulokkia, ja kevätmuuton aikaan voi nähdä jopa 10 000 lintua. Kahlaajasaaret taas toimivat levähdyspaikkoina muuttomatkoilla oleville kahlaajille, ja syysmuuton aikaan on mahdollista bongata arktisiakin lajeja.

Melontareitti vie sinut Höyhensaarilta Kahlaajasaarille ja Korentolahdelle, jossa kesä
heinäkuussa voi nähdä lummelampikorentoja (Leucorrhinia caudalis). Nämä uhanalaiset, EU-luontodirektiivin suojelemat korennot lepattavat Korentolahdella, tuoden lisäihastusta alueen luonnon monimuotoisuuteen.

Kalastajille Kyrkösjärvi tarjoaa monia mahdollisuuksia, ja Kalasaaret on nimetty alueen
yleisimpien kalalajien mukaan: Haukisaari, Ahvensaari, Kuhasaari, Madesaari, Lahnasaari,
Salakkasaari. Tekojärven suurimmassa saaressa sijaitsee Perämäki, jonka alueella kulkee
historiallinen Pirilänpolku. Tämän polun varrelta löytyy myös suojeluskuntalaisten vanha
ampumaharjoituspaikka.

Seinäjoen historian ensimmäinen kummeli on pystyssä Kyrkösjärven eteläosassa,
Salakkasaaren edustalla. Tämä puurakenteinen, valkoinen kolmiorakennelma kohoaa 2,5
metriä vedenpinnan yläpuolelle ja näyttää suuntaa Vesielämysreitin melojille. Kummeli näkyy pohjoiseen Kyrkösjärven Kurkusta, luoteeseen Järvilaavun suuntaan ja itään Bullerintien uimarannalle. Kyrkösjärven pohjoisrannan melontakeskuksesta kummelille tulee matkaa 4,5 kilometriä. Lisäksi kolmen kilometrin pituinen Rengon kanava tarjoaa melontamahdollisuuksia – sen lähtöpisteenä toimii Rengon pato, jonka vieressä on rantautumispaikka. Rakentajien mukaan nimetyt lahdet, kuten Aarnenlahti, Auliksenlahti, Joukonniemi, Seppojensaari syntyivät, kun Hautamäen sorat käytettiin tekojärven pengeröintiin. Nykyisin alueen rannat toimivat elinympäristönä muun muassa suojelluille viitasammakoille (Rana arvalis).

Kyrkösjärvi, jonka pinta-ala on 6 neliökilometriä, on yksi Seinäjoen viidestä ja koko Suomen 25 tekojärvestä. Alkujaan Kyrkösjärvi oli pieni suolampi, mutta nykyisin tämä tekojärvi on alueensa kulttuurimaiseman keskipiste. Sen luonnonläheinen ympäristö ja rauhoittava vesistö ovat muodostuneet tärkeiksi virkistysympäristöiksi.

Kyrkösjärvi on ihanteellinen pienveneilyyn ja luonnossa rentoutumiseen, ja sen monimuotoinen ekologia tarjoaa paljon nähtävää. Järvellä on yli 30 saarta ja luotoa, jotka muodostavat monipuolisia miljöitä sekä ainutlaatuisia paikkoja pysähtyä. Kyrkösselkä saaret: HäjyNiemi, Puutosenlahti, Salonsaari, Vierisaari, Sepänsaari, Perkiönsaaret, Suutarinsaari, Pruukinsaari.

Lintusaaret ovat saaneet nimensä yleisimpien lintulajien mukaan, kuten Telkkäsaari ja
Joutsensaari, Sorsapuska, Lokkikalliot, Haapanaluoto, Uikkuluoto. Lisäksi järven kapeikkoa
kutsutaan “Kurkuksi.” Eteläpäässä sijaitsee Sevon voimalan lauhdevesien poistoputki, jonka lähistöllä sijaitsevaa Sevon laituria voi käyttää taukopaikkana virtauksia varoen. Sepänsaaren kautta kulkeva läntinen melontareitti seuraa perinteistä Seppäinpolkua, joka vei aikoinaan Tuomikylästä Seinäjoelle.

Kyrkösjärven alueella on myös kaunis Elämyslahti, jonka rannalla on nähtävillä historiallisia tervahaudan ja miiluhaudan jäänteitä. Järvilaavulle ja tulipaikalle pääsee pientä laituria ja pitkospuita pitkin, ja Latulaavulaiturilta on noin 400 metrin kävelymatka Latulaavun tulipaikalle.

Suomen Latu ry on tärkeä yhteistyökumppani turvallisen ja vastuullisen melontakulttuurin edistämisessä. Sen kautta on mahdollista osallistua melonnan ohjaajakoulutuksiin, jotka tarjoavat tietoa ja taitoja niin aloitteleville kuin kokeneemmillekin melojille. Koulutuksia on tarjolla kaikille, jotka ovat kiinnostuneita syventämään tietämystään melontaharrastuksesta.

Tutustu Suomen Ladun tarjontaan lisää Suomen Ladun sivuilla.